Salme 34

1 (Af David, da han lod afsindig for Abimelek, og denne jog ham fra sig, og han drog bort.) Jeg vil love HERREN til hver en Tid, hans Pris skal stadig fylde min Mund

Daavidin virsi, kun hän tekeytyi mielipuoleksi Abimelekin edessä ja tämä karkoitti hänet luotansa ja hän meni pois. Minä kiitän Herraa joka aika, hänen ylistyksensä on alati minun suussani.

2 min Sjæl skal rose sig af HERREN, de ydmyge skal høre det og glæde sig.

Herra on minun sieluni kerskaus, nöyrät sen kuulevat ja iloitsevat.

3 Hylder HERREN i Fællig med mig, lad os sammen ophøje hans Navn!

Ylistäkää minun kanssani Herraa, kiittäkäämme yhdessä hänen nimeänsä.

4 Jeg søgte HERREN, og han svarede mig og friede mig fra alle mine Rædsler.

Minä etsin Herraa, ja hän vastasi minulle, hän vapahti minut kaikista peljätyksistäni.

5 Se hen til ham og strål af Glæde, eders Åsyn skal ikke beskæmmes.

Jotka häneen katsovat, ne säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät häpeästä punastu.

6 Her er en arm, der råbte, og HERREN hørte, af al hans Trængsel frelste han ham.

Tässä on kurja, joka huusi, ja Herra kuuli ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa.

7 HERRENs Engel slår Lejr om dem, der frygter ham, og frier dem.

Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät.

8 Smag og se, at HERREN er god, salig den Mand, der lider på ham!

Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä. Autuas se mies, joka häneen turvaa!

9 Frygter HERREN, I hans hellige, thi de, der frygter ham, mangler intet.

Peljätkää Herraa, te hänen pyhänsä, sillä häntä pelkääväisiltä ei mitään puutu.

10 Unge Løver lider Nød og sulter, men de, der søger HERREN, dem fattes intet godt.

Nuoret leijonat kärsivät puutetta ja näkevät nälkää, mutta Herraa etsiväisiltä ei mitään hyvää puutu.

11 Kom hid, Børnlille, og hør på mig, jeg vil lære jer HERRENs Frygt.

Tulkaa, lapset, kuulkaa minua: Herran pelkoon minä teidät opetan.

12 Om nogen attrår Liv og ønsker sig Dage for at skue Lykke,

Kuka oletkin, joka elää tahdot ja rakastat elämän päiviä, nauttiaksesi onnea:

13 så var din Tunge for ondt, dine Læber fra at tale Svig;

varjele kielesi pahasta ja huulesi vilppiä puhumasta;

14 hold dig fra ondt og øv godt, søg Fred og jag derefter.

vältä pahaa ja tee hyvää, etsi rauhaa ja pyri siihen.

15 Mod dem, der gør ondt, er HERRENs Åsyn for at slette deres Minde af Jorden; (vers 16 og 17 har byttet plads)

Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän huutoansa.

16 på retfærdige hviler hans Øjne, hans Ører hører deres Råb;

Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan, hävittääksensä maasta heidän muistonsa.

17 når de skriger, hører HERREN og frier dem af al deres Trængsel.

Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee ja vapahtaa heidät kaikista heidän ahdistuksistansa.

18 HERREN er nær hos dem, hvis Hjerte er knust, han frelser dem, hvis Ånd er brudt.

Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.

19 Den retfærdiges Lidelser er mange, men HERREN frier ham af dem alle;

Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.

20 han vogter alle hans Ledemod, ikke et eneste brydes.

Hän varjelee kaikki hänen luunsa: ei yksikään niistä murru.

21 Ulykke bringer de gudløse Død, og bøde skal de, der hader retfærdige.

Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne tulevat syynalaisiksi.

22 HERREN forløser sine Tjeneres Sjæl, og ingen, der lider på ham, skal bøde.

Herra lunastaa palvelijainsa sielut, eikä yksikään, joka häneen turvaa, tule syynalaiseksi.