Job 21
1 Then Job answered,
Job vastasi ja sanoi:
2 “Listen diligently to my speech. Let this be your consolation.
Kuulkaat visusti minun puhettani, ja antakaat neuvoa teitänne.
3 Allow me, and I also will speak. After I have spoken, mock on.
Kärsikäät minua, että minä myös puhuisin: ja kuin minä puhunut olen, pilkkaa sitte.
4 As for me, is my complaint to man? Why should not I be impatient?
Puhunko minä ihmisen kanssa? miksi ei minun henkeni pitäisi tästä murehtiman?
5 Look at me, and be astonished. Lay your hand on your mouth.
Katsokaat minun päälleni, ja hämmästykäät, ja pankaat kätenne suun eteen.
6 When I remember, I am troubled. Horror takes hold of my flesh.
Koska minä sitä ajattelen, niin minä peljästyn, ja vavistus tulee minun lihani päälle.
7 “Why do the wicked live, become old, yes, and grow mighty in power?
Miksi jumalattomat elävät, tulevat vanhaksi ja lisääntyvät tavarassa?
8 Their child is established with them in their sight, their offspring before their eyes.
Heidän siemenensä on pysyväinen heidän ympärillänsä, ja heidän sikiänsä ovat läsnä heitä.
9 Their houses are safe from fear, neither is the rod of God upon them.
Heidän huoneensa ovat vapaat pelvosta, ja Jumalan vitsa ei ole heidän päällänsä.
10 Their bulls breed without fail. Their cows calve, and do not miscarry.
Heidän sonninsa päästetään, ja ei käy väärin, heidän lehmänsä poikivat, ja ei ole hedelmättömät.
11 They send out their little ones like a flock. Their children dance.
Heidän nuoret lapsensa käyvät ulos niinkuin lauma, ja heidän lapsensa hyppäävät.
12 They sing to the tambourine and harp, and rejoice at the sound of the pipe.
He riemuitsevat trumpuilla ja kanteleilla, ja iloitsevat huiluilla.
He vanhenevat hyvissä päivissä, ja menevät silmänräpäyksessä helvettiin. (Sheol h7585)
14 They tell God, ‘Depart from us, for we do not want to know about your ways.
Jotka sanovat Jumalalle: mene pois meidän tyköämme; sillä emme tahdo tietää sinun tietäs.
15 What is the Almighty, that we should serve him? What profit should we have, if we pray to him?’
Kuka on Kaikkivaltias, että meidän pitää häntä palveleman? eli mitä meidän siitä hyvää on, että me häntä rukoilemme?
16 Behold, their prosperity is not in their hand. The counsel of the wicked is far from me.
Mutta katso, heidän tavaransa ei ole heidän kädessänsä: jumalattomain neuvo pitää kaukana minusta oleman.
17 “How often is it that the lamp of the wicked is put out, that their calamity comes on them, that God distributes sorrows in his anger?
Kuinka jumalattoman kynttilä sammuu, ja heidän kadotuksensa tulee heidän päällensä? Hänen pitää jakaman surkeutta vihassansa.
18 How often is it that they are as stubble before the wind, as chaff that the storm carries away?
Heidän pitää oleman niinkuin korsi tuulessa, ja niinkuin akanat, jotka tuulispää vie salaisesti pois.
19 You say, ‘God lays up his iniquity for his children.’ Let him recompense it to himself, that he may know it.
Jumala säästää hänen onnettomuutensa hänen lapsillensa; koska hän maksaa hänelle, silloin hänen pitää tietämän.
20 Let his own eyes see his destruction. Let him drink of the wrath of the Almighty.
Hänen silmänsä pitää näkemän hänen kadotuksensa, ja Kaikkivaltiaan vihasta pitää hänen juoman.
21 For what does he care for his house after him, when the number of his months is cut off?
Sillä mitä hän tottelee hänen huonettansa hänen jälkeensä? Ja hänen kuukauttensa luku tuskin tulee puolillensa.
22 “Shall any teach God knowledge, since he judges those who are high?
Kuka tahtoo opettaa Jumalaa, joka korkiatkin tuomitsee?
23 One dies in his full strength, being wholly at ease and quiet.
Tämä kuolee vauraana ja terveenä, rikkaana ja onnellisena.
24 His pails are full of milk. The marrow of his bones is moistened.
Hänen piimäastiansa ovat täynnä rieskaa, ja hänen luunsa ovat täynnä ydintä.
25 Another dies in bitterness of soul, and never tastes of good.
Mutta toinen kuolee murheellisella mielellä, ja ei koskaan syönyt ilossa.
26 They lie down alike in the dust. The worm covers them.
Ja he makaavat ynnä maassa, ja madot peittävät heidät.
27 “Behold, I know your thoughts, the plans with which you would wrong me.
Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja teidän väärän aivoituksenne minua vastaan.
28 For you say, ‘Where is the house of the prince? Where is the tent in which the wicked lived?’
Sillä te sanotte: kussa ruhtinaan huone on? ja kussa ovat majat, joissa jumalattomat asuiva?
29 Have not you asked wayfaring men? Do not you know their evidences,
Ettekö ole tutkineet vaeltavaisilta? ja ettekö tiedä hänen merkkejänsä?
30 that the evil man is reserved to the day of calamity, that they are led out to the day of wrath?
Sillä paha säästetään kadotuksen päivään, ja hän pysyy hamaan vihan päivään asti.
31 Who will declare his way to his face? Who will repay him what he has done?
Kuka sanoo hänen edessänsä hänen tiensä? ja kuka kostaa hänelle sen minkä hän tehnyt on?
32 Yet he will be borne to the grave. Men will keep watch over the tomb.
Mutta hän viedään hautaan, ja täytyy joukossa pysyä.
33 The clods of the valley will be sweet to him. All men will draw after him, as there were innumerable before him.
Ojan multa kelpasi hänelle, ja kaikki ihmiset viedään hänen perässänsä; ja ne jotka ovat hänen edellänsä olleet, ovat epälukuiset.
34 So how can you comfort me with nonsense, because in your answers there remains only falsehood?”
Miksi te minua lohdutatte turhaan? ja teidän vastauksenne löydetään vääräksi.
