John 20
1 On the first day of the week, early in the morning, while it was still dark, Mary of Magdala went to the tomb, and saw that the stone had been removed.
Mutta viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena meni varhain, kun vielä oli pimeä, haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudan suulta.
2 So she came running to Simon Peter, and to that other disciple who was Jesus’ friend, and said to them, ‘They have taken away the Master out of the tomb, and we do not know where they have laid him!’
Niin hän riensi pois ja tuli Simon Pietarin luo ja sen toisen opetuslapsen luo, joka oli Jeesukselle rakas, ja sanoi heille: "Ovat ottaneet Herran pois haudasta, emmekä tiedä, mihin ovat hänet panneet".
3 So, Peter started off with that other disciple, and they went to the tomb.
Niin Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät ja menivät haudalle.
4 The two began running together; but the other disciple ran faster than Peter, and reached the tomb first.
Ja he juoksivat molemmat yhdessä; mutta se toinen opetuslapsi juoksi edellä, nopeammin kuin Pietari, ja saapui ensin haudalle.
5 Stooping down, he saw the linen wrappings lying there, but did not go in.
Ja kun hän kurkisti sisään, näki hän käärinliinat siellä; kuitenkaan hän ei mennyt sisälle.
6 Presently Simon Peter came following behind him, and went into the tomb; and he looked at the linen wrappings lying there,
Niin Simon Pietarikin tuli hänen perässään ja meni sisälle hautaan ja näki käärinliinat siellä
7 and the cloth which had been on Jesus’ head, not lying with the wrappings, but rolled up on one side, separately.
ja hikiliinan, joka oli ollut hänen päässään, ei pantuna yhteen käärinliinojen kanssa, vaan toiseen paikkaan erikseen kokoonkäärittynä.
8 Then the other disciple, who had reached the tomb first, went inside too, and he saw for himself and was convinced.
Silloin toinenkin opetuslapsi, joka ensimmäisenä oli tullut haudalle, meni sisään ja näki ja uskoi.
9 For they did not then understand the passage of scripture which says that Jesus must rise again from the dead.
Sillä he eivät vielä ymmärtäneet Raamattua, että hän oli kuolleista nouseva.
10 The disciples then returned to their companions.
Niin opetuslapset menivät takaisin kotiinsa.
11 Meanwhile Mary was standing close outside the tomb, weeping. Still weeping, she leant forward into the tomb,
Mutta Maria seisoi haudan edessä ulkopuolella ja itki. Kun hän näin itki, kurkisti hän hautaan
12 and perceived two angels clothed in white sitting there, where the body of Jesus had been lying, one where the head and the other where the feet had been.
ja näki kaksi enkeliä valkeissa vaatteissa istuvan, toisen pääpuolessa ja toisen jalkapuolessa, siinä, missä Jeesuksen ruumis oli maannut.
13 ‘Why are you weeping?’ asked the angels. ‘They have taken my Master away,’ she answered, ‘and I do not know where they have laid him.’
Nämä sanoivat hänelle: "Vaimo, mitä itket?" Hän sanoi heille: "Ovat ottaneet pois minun Herrani, enkä tiedä, mihin ovat hänet panneet".
14 After saying this, she turned round, and looked at Jesus standing there, but she did not know that it was Jesus.
Tämän sanottuaan hän kääntyi taaksepäin ja näki Jeesuksen siinä seisovan, eikä tiennyt, että se oli Jeesus.
15 ‘Why are you weeping? Whom are you seeking?’ he asked. Supposing him to be the gardener, Mary answered, ‘If it was you, Sir, who carried him away, tell me where you have laid him, and I will take him away myself.’
Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo, mitä itket? Ketä etsit?" Tämä luuli häntä puutarhuriksi ja sanoi hänelle: "Herra, jos sinä olet kantanut hänet pois, sano minulle, mihin olet hänet pannut, niin minä otan hänet".
16 ‘Mary!’ said Jesus. She turned round, and exclaimed in Hebrew, ‘Rabboni!’ (or, as we should say, “teacher”).
Jeesus sanoi hänelle: "Maria!" Tämä kääntyi ja sanoi hänelle hebreankielellä: "Rabbuuni!" se on: opettaja.
17 ‘Do not hold me,’ Jesus said, ‘for I have not yet ascended to the Father. But go to my brothers, and tell them that I am ascending to him who is my Father and their Father, my God and their God.’
Jeesus sanoi hänelle: "Älä minuun koske, sillä en minä ole vielä mennyt ylös Isäni tykö; mutta mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö".
18 Mary of Magdala went and told the disciples that she had seen the Master, and that he had said this to her.
Maria Magdaleena meni ja ilmoitti opetuslapsille, että hän oli nähnyt Herran ja että Herra oli hänelle näin sanonut.
19 In the evening of the same day – the first day of the week – after the doors of the room, in which the disciples were, had been shut because they were afraid of the religious authorities, Jesus came and stood among them and said, ‘Peace be with you’;
Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"
20 after which he showed them his hands and his side. The disciples were filled with joy when they saw the Master.
Ja sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran.
21 Again Jesus said to them, ‘Peace be with you. As the Father has sent me as his messenger, so I am sending you.’
Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät."
22 After saying this, he breathed on them, and said, ‘Receive the Holy Spirit;
Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.
23 if you remit anyone’s sins, they have been remitted; and, if you retain them, they have been retained.’
Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."
24 But Thomas, one of the Twelve, called “The Twin,” was not with them when Jesus came;
Mutta Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, yksi niistä kahdestatoista, ei ollut heidän kanssansa, kun Jeesus tuli.
25 so the rest of the disciples said to him, ‘We have seen the Master!’ ‘Unless I see the marks of the nails in his hands,’ he exclaimed, ‘and put my finger into the marks, and put my hand into his side, I will not believe it.’
Niin muut opetuslapset sanoivat hänelle: "Me näimme Herran". Mutta hän sanoi heille: "Ellen näe hänen käsissään naulojen jälkiä ja pistä sormeani naulojen sijoihin ja pistä kättäni hänen kylkeensä, en minä usko".
26 A week later the disciples were again in the house, and Thomas was with them. After the doors had been shut, Jesus came and stood among them, and said, ‘Peace be with you.’
Ja kahdeksan päivän perästä hänen opetuslapsensa taas olivat huoneessa, ja Tuomas oli heidän kanssansa. Niin Jeesus tuli, ovien ollessa lukittuina, ja seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!"
27 Then he said to Thomas, ‘Place your finger here, and look at my hands; and place your hand here, and put it into my side; and do not refuse to believe, but believe.’
Sitten hän sanoi Tuomaalle: "Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni, ja ojenna kätesi ja pistä se minun kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen, vaan uskovainen".
28 And Thomas exclaimed, ‘My Master, and my God!’
Tuomas vastasi ja sanoi hänelle: "Minun Herrani ja minun Jumalani!"
29 ‘Is it because you have seen me that you have believed?’ said Jesus. ‘Blessed are they who have not seen, and yet have believed!’
Jeesus sanoi hänelle: "Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!"
30 There were many other signs of his mission that Jesus gave in presence of the disciples, which are not recorded in this book;
Paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan, Jeesus teki opetuslastensa nähden;
31 but these have been recorded so that you may believe that Jesus is the Christ, the Son of God – and that, through your belief in his name, you may have life.
mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.
