Proverbs 27
1 Do not boast thyself of to-morrow, for thou knowest not what a day may bring forth.
Älä huomispäivästä kersku, sillä et tiedä, mitä mikin päivä synnyttää.
2 Let another praise thee, and not thine own mouth, a stranger, and not thine own lips.
Kehukoon sinua toinen, ei oma suusi; vieras, eikä omat huulesi.
3 Heavy is a stone, and weighty is sand, —but, the vexation of a fool, is heavier than both.
Raskas on kivi ja painava hiekka, mutta molempia raskaampi hullun suuttumus.
4 The cruelty of rage, and the overflow of anger! But who can stand before, jealousy?
Kiukku on julma, viha on niinkuin tulva; mutta kuka voi kestää luulevaisuutta?
5 Better is a rebuke that is open, than love carefully concealed.
Parempi julkinen nuhde kuin salattu rakkaus.
6 Faithful are the wounds of a friend, but lavished are the kisses of an enemy.
Ystävän lyönnit ovat luotettavat, mutta vihamiehen suutelot ylenpalttiset.
7 The surfeited soul, trampleth upon droppings from the comb, but, to the hungry soul, every bitter thing, is sweet.
Kylläinen polkee hunajaakin, nälkäiselle on kaikki karvaskin makeata.
8 As a bird wandering from her nest, so, is a man wandering from his place.
Kuin pesästään paennut lintu, on mies paossa kotipaikoiltaan.
9 Oil and perfume, rejoice the heart, the sweetness of one’s friend, more than fragrant wood.
Öljy ja suitsuke ilahuttavat sydämen; samoin ystävän hellyys, alttiisti neuvoja antavainen.
10 Thine own friend and thy father’s friend, do not thou forsake; but, the house of thy brother, do not enter, in thy day of calamity, Better a neighbour near, than a brother far off.
Ystävääsi ja isäsi ystävää älä hylkää, äläkä hätäpäivänäsi mene veljesi taloon: parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli.
11 Be wise, my son, and rejoice my heart, that I may answer him that reproacheth me in a matter.
Viisastu, poikani, ja ilahuta minun sydämeni, niin minä voin antaa herjaajalleni vastauksen.
12 A prudent man, seeth calamity—he hideth himself, the simple, pass on—they suffer.
Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.
13 Take a man’s garment when he hath become pledge for a stranger, then, for a female unknown, accept him as surety.
Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraan naisen tähden.
14 He that blesseth his friend, with a loud voice, in the morning early, a reproach, shall it be reckoned to him.
Joka siunaa ystäväänsä isoäänisesti aamulla varhain, sille se luetaan kiroukseksi.
15 A continuous dripping on a day of downpour, and a contentious wife, are alike:
Räystäästä tippuva vesi sadepäivänä ja toraisa vaimo ovat yhdenveroiset.
16 He that hideth her, hideth the wind, and, perfume, his right hand may proclaim.
Joka tahtoo hänet salassa pitää, se tuulta salassa pitää, se tavoittaa öljyä oikeaan käteensä.
17 Let, iron, by iron, become sharp, and let, a man, sharpen the face of his friend.
Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo.
18 He that guardeth the fig-tree, shall eat the fruit thereof, and, he that watcheth over his master, shall be honoured.
Joka viikunapuuta hoitaa, saa syödä sen hedelmää; ja joka isännästänsä vaarin pitää, se tulee kunniaan.
19 As in water, face [answereth] to face, so, the heart of man to man.
Niinkuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin ihmisen sydän toisessa ihmisessä.
20 Hades and destruction, are not satisfied, and, the eyes of a man, are not satisfied. (Sheol h7585)
Tuonela ja horna eivät kylläänsä saa; eivät myös saa kylläänsä ihmisen silmät. (Sheol h7585)
21 Fining pot for silver, and crucible for gold, and, a man, [is to be tried] by what he praiseth.
Hopealle sulatin, kullalle uuni; mies maineensa mukainen.
22 Though thou pound a fool in a mortar, amidst grain, with a pestle, his folly, will not depart from him.
Survo hullua huhmaressa, petkelellä surveitten seassa: ei erkane hänestä hänen hulluutensa.
23 Note well, the appearance of thy flock, apply thy mind to thy herds;
Tiedä tarkoin, miltä pikkukarjasi näyttää; pidä huoli laumoista.
24 For, not age-abiding, are riches, nor is the diadem, from generation to generation: —
Sillä eivät aarteet säily iäti; ja pysyykö kruunukaan polvesta polveen?
25 The grass, is taken away, and the young shoot, showeth itself, and the herbage of the mountains, is gathered;
Kun heinä on mennyt ja tuore äpäre tulee näkyviin ja ruoho on koottu vuorilta,
26 There are, lambs, for thy clothing, and, for the price of thy field, there are he-goats;
on sinulla karitsoita puvuksesi ja vuohipukkeja pellon ostohinnaksi
27 With, enough goats-milk, for thy food—for the food of thy household, and, a maintenance, for thy maidens.
ja vuohenmaitoa kyllin ravinnoksesi, perheesi ravinnoksi ja palvelijatartesi elatukseksi.
