Psalms 74

1 A contemplation by Asaph. God, why have you rejected us forever? Why does your anger smolder against the sheep of your pasture?

Asaphin opetus. Jumala, miksis meitä niin ratki pois syökset? ja olet niin hirmuisesti vihainen sinun laitumes lampaille?

2 Remember your congregation, which you purchased of old, which you have redeemed to be the tribe of your inheritance: Mount Zion, in which you have lived.

Muista seurakuntaas, jonkas muinen omistit ja sinulle perimiseksi lunastanut olet, Zionin vuorta, jossas asuit.

3 Lift up your feet to the perpetual ruins, all the evil that the enemy has done in the sanctuary.

Tallaa heitä jaloillas, ja sysää heitä ijäiseen hävitykseen: vihollinen on raiskannut kaikki pyhässä.

4 Your adversaries have roared in the middle of your assembly. They have set up their standards as signs.

Sinun vihollises kiljuvat sinun huoneessas, ja asettavat epäjumalansa siihen.

5 They behaved like men wielding axes, cutting through a thicket of trees.

Kirveet näkyvät välkkyvän ylhäällä, niinkuin metsässä hakattaisiin,

6 Now they break all its carved work down with hatchet and hammers.

Ja hakkaavat rikki kaikki hänen kuvainsa kaunistukset, sekä keihäillä että kirveillä.

7 They have burned your sanctuary to the ground. They have profaned the dwelling place of your Name.

He polttavat sinun pyhäs, ja turmelevat sinun nimes asuinsian maan päällä.

8 They said in their heart, “We will crush them completely.” They have burned up all the places in the land where God was worshiped.

He puhuvat sydämessänsä: raadelkaamme heitä ynnä; he polttavat kaikki Jumalan huoneet maalla.

9 We see no miraculous signs. There is no longer any prophet, neither is there among us anyone who knows how long.

Emme näe meidän ihmeitämme, eikä silleen prophetaa ole: ei myös ketään meidän seassamme ole, joka ymmärtää kuinka kauvan.

10 How long, God, shall the adversary reproach? Shall the enemy blaspheme your name forever?

Jumala, kuinka kauvan vihamies häpäisee ja vihollinen sinun nimeäs ratki niin pilkkaa?

11 Why do you draw back your hand, even your right hand? Take it from your chest and consume them!

Miksis käännät pois sinun kätes? ja oikian kätes niin ratki sinun povestas?

12 Yet God is my King of old, working salvation throughout the earth.

Mutta Jumala on alusta minun kuninkaani, joka kaikkinaisen autuuden matkaan saattaa maan päällä.

13 You divided the sea by your strength. You broke the heads of the sea monsters in the waters.

Sinä hajoitat meren voimallas: sinä murennat lohikärmeiden päät vesissä.

14 You broke the heads of Leviathan in pieces. You gave him as food to people and desert creatures.

Sinä murensit valaskalain päät, ja annat ne kansalle ruaksi metsän korvessa.

15 You opened up spring and stream. You dried up mighty rivers.

Sinä kuohutat lähteet ja virrat: sinä kuivaat väkevät kosket.

16 The day is yours, the night is also yours. You have prepared the light and the sun.

Päivä ja yö ovat sinun: sinä rakennat valkeuden ja auringon.

17 You have set all the boundaries of the earth. You have made summer and winter.

Sinä sovitit jokaisen maan rajat: sinä teet suven ja talven.

18 Remember this, that the enemy has mocked you, Yahweh. Foolish people have blasphemed your name.

Niin muista siis, että vihollinen häpäisee Herraa, ja hullu kansa pilkkaa sinun nimeäs.

19 Don’t deliver the soul of your dove to wild beasts. Don’t forget the life of your poor forever.

Älä siis anna pedolle mettises sielua, ja älä niin ratki unohda sinun köyhäis joukkoa.

20 Honor your covenant, for haunts of violence fill the dark places of the earth.

Muista liittoa; sillä maa on joka paikassa surkiasti hävitetty, ja huoneet ovat täynnä vääryyttä.

21 Don’t let the oppressed return ashamed. Let the poor and needy praise your name.

Älä anna köyhän mennä pois häpiällä; sillä köyhät ja raadolliset kiittävät sinun nimeäs.

22 Arise, God! Plead your own cause. Remember how the foolish man mocks you all day.

Nouse, Jumala, ja aja asias: muista niitä häväistyksiä, jotka sinulle joka päivä hulluilta tapahtuvat.

23 Don’t forget the voice of your adversaries. The tumult of those who rise up against you ascends continually.

Älä unohda vihollistes ääntä: sinun vainollistes meteli tulee aina suuremmaksi.