Proverbs 17
1 Betere is a drie mussel with ioye, than an hous ful of sacrifices with chidyng.
Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.
2 A wijs seruaunt schal be lord of fonned sones; and he schal departe eritage among britheren.
Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
3 As siluer is preued bi fier, and gold is preued bi a chymnei, so the Lord preueth hertis.
Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
4 An yuel man obeieth to a wickid tunge; and a fals man obeieth to false lippis.
Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.
5 He that dispisith a pore man, repreueth his maker; and he that is glad in the fallyng of another man, schal not be vnpunyschid.
Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
6 The coroun of elde men is the sones of sones; and the glorie of sones is the fadris of hem.
Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.
7 Wordis wel set togidere bisemen not a fool; and a liynge lippe bicometh not a prince.
Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.
8 A preciouse stoon moost acceptable is the abiding of hym that sekith; whidur euere he turneth hym silf, he vndurstondith prudentli.
Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
9 He that helith trespas, sekith frenschipis; he that rehersith bi an hiy word, departith hem, that ben knyt togidere in pees.
Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
10 A blamyng profitith more at a prudent man, than an hundryd woundis at a fool.
Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
11 Euere an yuel man sekith stryues; forsothe a cruel aungel schal be sent ayens hym.
Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
12 It spedith more to meete a femal bere, whanne the whelpis ben rauyschid, than a fool tristynge to hym silf in his foli.
Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
13 Yuel schal not go a wei fro the hous of hym, that yeldith yuels for goodis.
Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.
14 He that leeueth watir, is heed of stryues; and bifor that he suffrith wrong, he forsakith dom.
Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.
15 Bothe he that iustifieth a wickid man, and he that condempneth a iust man, euer ethir is abhomynable at God.
Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.
16 What profitith it to a fool to haue richessis, sithen he mai not bie wisdom? He that makith his hous hiy, sekith falling; and he that eschewith to lerne, schal falle in to yuels.
Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
17 He that is a frend, loueth in al tyme; and a brother is preuyd in angwischis.
Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.
18 A fonned man schal make ioie with hondis, whanne he hath bihiyt for his frend.
Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.
19 He that bithenkith discordis, loueth chidingis; and he that enhaunsith his mouth, sekith fallyng.
Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
20 He that is of weiward herte, schal not fynde good; and he that turneth the tunge, schal falle in to yuel.
Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
21 A fool is borun in his schenschipe; but nether the fadir schal be glad in a fool.
Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
22 A ioiful soule makith likinge age; a sorewful spirit makith drie boonys.
Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
23 A wickid man takith yiftis fro the bosum, to mys turne the pathis of doom.
Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.
24 Wisdom schyneth in the face of a prudent man; the iyen of foolis ben in the endis of erthe.
Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
25 A fonned sone is the ire of the fadir, and the sorewe of the modir that gendride hym.
Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
26 It is not good to brynge in harm to a iust man; nether to smyte the prince that demeth riytfuli.
Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
27 He that mesurith his wordis, is wijs and prudent; and a lerud man is of preciouse spirit.
Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
28 Also a foole, if he is stille, schal be gessid a wijs man; and, if he pressith togidre hise lippis, he `schal be gessid an vndurstondynge man.
Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.
