Jobin 20

1 Silloin Zophar Naemasta vastasi ja sanoi:

Et Zophar de Naama répondit et dit:

2 Minun ajatakseni vaativat siis minua vastaamaan, ja en minä taida itsiäni pidättää.

Mes pensées vont, et pour cause, me fournir la réplique; aussi j'ai hâte de la faire:

3 Minä tahdon kuulla, jos joku minua nuhtelee ja laittaa; sillä minun ymmärrykseni benki vastaa minun puolestani.

j'ai dû entendre une leçon qui m'outrage! mais l'esprit selon mes lumières répondra pour moi.

4 Etkös tiedä sen aina niin käyneen siitä ajasta kuin ibminen on pantu maan päälle,

Ne sais-tu pas que, de tout temps, depuis que l'homme fut placé sur la terre,

5 Että jumalattomien kerskaus ei ulotu kauvas; ulkokullattuin ilo on silmänräpäykseksi.

la joie des impies est de courte durée, et l'allégresse des profanes n'a qu'un instant?

6 Jos hänen korkeutensa ulottuis taivaasen, ja hänen päänsä sattuis pilviin;

Que sa grandeur s'élève jusques aux Cieux, et que sa tête touche aux nues,

7 Niin pitää hänen viimein katooman niinkuin loka, niin että ne jotka hänen ovat näneet, sanovat: kussa hän on?

pour toujours il périt comme les excréments; ceux qui l'ont vu, demandent: Où est-il?

8 Niinkuin uni katoo, niin ei pidä häntä löydettämän, ja niinkuin yönäkö pitää hänen raukeaman.

Il s'envole comme un songe, et on ne le retrouve pas; il a fui comme une vision nocturne;

9 Se silmä, joka hänen nähnyt on, ei pidä häntä enää näkemän, ja hänen paikkansa ei pidä häntä enää näkemän.

l'œil qui l'a vu, ne l'aperçoit plus, et sa demeure ne le reverra pas.

10 Hänen lapsensa pitää kerjääjiä palveleman, ja hänen kätensä pitää jälleen hänelle antaman, mitä hän ryövännyt on.

Les indigents accablent ses fils dont les mains doivent restituer ses biens,

11 Hänen luunsa pitää maksaman hänen salaiset syntinsä, ja pitää makaaman maassa hänen kanssansa.

Ses os surabondaient d'une vigueur juvénile, et sur la poussière elle gît avec lui.

12 Ehkä vielä pahuus maistais makiasti hänen suussansa, kuitenkin pitää hänen sen kätkemän kielensä päälle.

Quelque douceur que sa bouche trouve au mal, qu'il le tienne en réserve sous sa langue,

13 Hän säästää, ja ei hylkää sitä, vaan pitää sen suussansa.

le savourant lentement, sans le laisser aller, mais le retenant collé à son palais,

14 Hänen ruokansa pitää muuttuman hänen vatsassansa, kärmeen sapeksi hänen sisälmyksissänsä.

cet aliment qu'il prend, se transforme dans ses entrailles, et devient au dedans de lui un venin d'aspic,

15 Sen tavaran jonka hän niellyt on, pitää hänen ylös oksentaman; ja Jumala ajaa ne ulos hänen vatsastansa.

Il engloutit des richesses, et il les revomit; de son ventre Dieu les fait ressortir,

16 Hänen pitää imemän kärmeen myrkkyä, ja kyykärmeen kieli on hänen tappava.

il suce le venin de l'aspic, et la langue de la vipère le tue.

17 Ei hänen pidä näkemän ojia ja virtoja, joista hunaja ja voi vuotavat.

Son regard n'est plus réjoui par les ruisseaux, ni par les fleuves, les torrents de miel et de lait.

18 Hän tekee työtä, ja ei saa nautita, ja hänen kalunsa pitää toisen saaman, niin ettei hänellä pidä niistä iloa oleman.

Il restitue ses gains, et ne les consomme pas: autant il possède, autant il restitue, et il ne peut se réjouir.

19 Sillä hän on polkenut ja hyljännyt köyhän, hän on repinyt itsellensä huoneita, joita ei hän ole rakentanut.

Car il écrasa, délaissa les pauvres, il ravit des maisons, et ne les releva pas;

20 Sillä hänen vatsansa ei ole taitanut täyteen tulla, ja hänen kalliit kalunsa ei taida häntä pelastaa.

car il ne connut pas le repos dans son sein. Mais il ne se sauvera pas avec ce qu'il a de plus cher,

21 Hänen ruastansa ei pidä mitään jäämän; sentähden ei pidä hänen hyvät päivänsä pysyväiset oleman.

Rien n'échappe à sa voracité, c'est pourquoi son bien-être ne dure pas.

22 Ehkä hänellä olis yltäkyllä, niin pitää hänellä kuitenkin ahdistus oleman: kaikki käden vaiva pitää hänen päällensä tuleman.

Dans la plénitude de l'abondance, il est mis à la gêne; les bras des opprimés fondent sur lui.

23 Hänen vatsansa pitää vihdoin täyteen tuleman, ja hänen pitää lähettämän vihansa hirmuisuuden hänen päällensä: hän antaa sataa sotansa hänen päällensä.

Voici Celui qui assouvira son avidité: Il enverra sur lui le feu de Sa colère, et fera pleuvoir sur lui Son pain de douleur;

24 Hänen pitää pakeneman rautaisia sota-aseita, ja vaskijoutsen pitää hänen lävitsensä käymän.

s'il fuit devant l'armure de fer, l'arc d'airain le transperce.

25 Avoin miekka pitää käymän hänen lävitsensä, ja miekan välkkynä, joka hänelle pitää karvas oleman, pitää pelvolla hänen päällensä tuleman.

Il extrait le dard de son corps avec le fer brillant qui lui a percé le foie; c'en est fait: il est sous les terreurs de la mort.

26 Koko pimeys on hänelle kätketty tavaraksi; tuli pitää hänen kuluttaman, joka ei puhallettu ole, ja sille, joka jää hänen majaansa, pitää pahoin käymän.

Toutes les misères lui sont réservées en échange de ce qu'il a mis en réserve; un feu qu'on n'a pas à souffler, le dévore, et consume ce qui resterait dans sa tente.

27 Taivaan pitää ilmoittaman hänen pahuutensa, ja maan pitää asettaman itsensä häntä vastaan.

Le ciel dévoile son crime, et la terre s'élève contre lui.

28 Hänen huoneensa hedelmä pitää vietämän pois, ja hajoitettaman hänen vihansa päivänä.

Tout le revenu de sa maison s'en va, s'écoulant au jour de Sa colère.

29 Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, ja hänen puheensa perintö Jumalalta.

Telle est la part que Dieu donne à l'impie, et le lot que le Seigneur lui décerne.