Matteuksen 25
1 Silloin pitää taivaan valtakunta oleman kymmenen neitseen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja menivät ulos ylkää vastaan.
The kingdom of heaven is like ten girls, who took their lamps with them to go and meet the bridegroom.
2 Mutta viisi heistä oli taitavaa, ja viisi tyhmää.
Five were foolish, and five were wise.
3 Tyhmät ottivat lamppunsa, ja ei ottaneet öljyä myötänsä;
The foolish girls took their lamps but didn't take any oil with them,
4 Mutta taitavat ottiva öljyä astioihinsa, ynnä lamppunsa kanssa.
while the wise took jars of oil with them as well as their lamps.
5 Kuin ylkä viipyi, tulivat he kaikki uneliaiksi ja makasivat.
The bridegroom took a long time and all the girls became drowsy and fell asleep.
6 Mutta puoli-yönä tuli huuto: katso, ylkä tulee, menkäät ulos häntä vastaan.
At midnight the shout came, ‘Look, the bridegroom's here! Come out and meet him!’
7 Niin nousivat kaikki nämät neitseet ja valmistivat lamppunsa.
All the girls got up and trimmed the wicks of their lamps. The foolish girls said to the wise ones,
8 Mutta tyhmät sanoivat taitaville: antakaat meille öljystänne; sillä meidän lamppumme sammuvat.
‘Give us some of your oil, because our lamps are going out.’ But the wise girls replied,
9 Niin vastasivat taitavat, sanoen: ei suinkaan, ettei meiltä ja teiltä puuttuisi; mutta menkäät paremmin niiden tykö, jotka myyvät, ja ostakaat itsellenne.
‘No, because otherwise there won't be enough for both you and for us. Go to the shopkeepers and buy some oil for yourselves.’
10 Mutta kuin he menivät ostamaan, tuli ylkä. Ja jotka valmiit olivat, ne menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin.
While they went to buy oil, the bridegroom arrived, and those who were ready went in with him to the wedding, and the door was locked shut.
11 Viimein tulivat nekin toiset neitseet, ja sanoivat: Herra, Herra, avaa meidän eteemme.
The other girls came later. ‘Lord, Lord,’ they called, ‘Open the door for us!’
12 Mutta hän vastasi ja sanoi: totisesti sanon minä teille: en tunne minä teitä.
But he answered, ‘I tell you the truth: I don't know you.’
13 Valvokaat sentähden, sillä ette tiedä päivää eikä hetkeä, jona Ihmisen Poika tulee.
So stay alert, for you don't know the day, or the hour.
14 Sillä niinkuin ihminen matkusti kauvas ja kutsui palveliansa, ja antoi heille tavaransa:
It's like a man who went away on a trip. He called in his servants and entrusted them with what he owned.
15 Ja antoi yhdelle viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, jokaiselle varansa jälkeen: ja meni kohta matkaansa;
To one of them he gave five talents, to another he gave two, and to another one, according to their different abilities. Then he left.
16 Niin meni se, joka viisi leiviskää oli ottanut, teki niillä kauppaa ja voitti toiset viisi leiviskää.
Immediately the one with five talents went and invested them in a business, and made another five talents.
17 Niin myös se, joka kaksi oli ottanut, voitti myös toiset kaksi.
In the same way the one with two talents made another two.
18 Mutta joka yhden oli ottanut, hän meni pois ja kaivoi maahan, ja kätki herransa rahan.
But the man who'd received the one talent went off and dug a hole and hid his master's money.
19 Niin pitkän ajan perästä tuli palveliain herra ja laski lukua heidän kanssansa.
A long time later the master of those servants returned, and settled accounts with them.
20 Ja tuli se, joka oli ottanut viisi leiviskää, ja toi toiset viisi leiviskää, sanoen: herra, viisi leiviskää sinä annoit minulle, katso, minä olen toiset viisi leiviskää niillä voittanut.
The one with five talents came and presented the other five talents. ‘Master,’ he said, ‘You gave me five talents. Look, I've made a profit of five talents.’
21 Sanoi hänen herransa hänelle: hyvin, sinä hyvä ja uskollinen palvelia! vähän päällä sinä olit uskollinen, minä panen sinun paljon päälle: mene sinun herras iloon.
His master said to him, ‘You've done well—you are a good, faithful servant. You have proved yourself trustworthy over small things, so now I'm placing you in charge over many things. Be happy because I'm really pleased with you!’
22 Niin tuli se, joka oli kaksi leiviskää ottanut, ja sanoi: herra, kaksi leiviskää sinä annoit minulle, katso, toiset kaksi olen minä niillä voittanut.
The one with two talents also came. ‘Master,’ he said, ‘You gave me two talents. Look, I've made a profit of two talents.’
23 Sanoi hänen herransa hänelle: hyvin, sinä hyvä ja uskollinen palvelia! vähän päällä sinä olit uskollinen, minä panen sinun paljon päälle: mene sinun herras iloon.
His master said to him, ‘You've done well—you are a good, faithful servant. You have proved trustworthy over small things, so now I'm placing you in charge over many things. Be happy because I'm really pleased with you!’
24 Niin myös se tuli, joka yhden leiviskän oli ottanut, ja sanoi: herra, minä tiesin sinun kovaksi mieheksi: sinä niität siitä, kuhunkas et kylvänyt, ja siitä sinä kokoot, kuhunka sinä et hajoittanut.
Then the man with one talent came. ‘Master,’ he said, ‘I know that you're a hard man. You reap where you didn't sow, and you harvest crops that you didn't plant.
25 Ja minä peljäten menin pois ja kätkin sinun leiviskäs maahan: katso, tässä on sinun omas.
So since I was afraid of you I went and buried your talent in the ground. Look, you can have back what belongs to you.’
26 Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: sinä paha ja laiska palvelia! jos tiesit minun siitä niittävän, kuhunka en minä kylvänyt, ja sieltä kokoovan, johonka en minä ole hajoittanut,
But his master answered him, ‘You wicked and lazy servant! If you think I reap where I don't sow, and harvest crops I didn't plant,
27 Niin sinun siis olis tullut antaa minun rahani vaihettajille, ja minä tultuani olisin omani jälleen saanut kasvun kanssa.
then you should have deposited my silver in the bank so that when I returned I could have had my money with interest.
28 Ottakaat siis häneltä leiviskä, ja antakaat sille, jolla on kymmenen leiviskää.
Take the talent away from him, and give it to the one with ten talents.
29 (Sillä jokaiselle, jolla on, pitää annettaman, ja hänellä pitää kyllä oleman; mutta jolla ei ole, sekin kuin hänellä on, pitää häneltä otettaman pois).
For everyone who has will be given even more; and everyone who doesn't have anything, even what they have will be taken away from them.
30 Ja heittäkäät se kelvotoin palvelia ulkonaiseen pimeyteen: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.
Now throw this useless servant out into the darkness where there'll be crying and gnashing of teeth.’
31 Mutta kuin Ihmisen Poika tulee kunniassansa ja kaikki pyhät enkelit hänen kanssansa, silloin hän istuu kunniansa istuimella,
But when the Son of man comes in his glory, and all the angels with him, then he will sit on his majestic throne.
32 Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat. Ja hän eroittaa toiset toisistansa, niinkuin paimen eroittaa lampaat vuohista,
Everyone will be brought before him. He will separate them from one another, as a shepherd separates the sheep from the goats.
33 ja asettaa lampaat tosin oikialle puolellensa, mutta vuohet vasemmallensa.
He'll place the sheep on his right hand, and the goats on his left.
34 Silloin sanoo kuningas niille, jotka hänen oikialla puolellansa ovat: tulkaat, minun Isäni siunatut, omistakaat se valtakunta, joka teille on valmistettu maailman alusta.
Then the king will say to the ones on his right, ‘Come, you who are blessed by my Father, and inherit the kingdom that's been prepared for you from the beginning of the world.
35 Sillä minä isosin, ja te ruokitte minun: minä janosin, ja te juotitte minun: minä olin outo, ja te minun huoneeseen otitte:
For I was hungry, and you gave me food to eat. I was thirsty, and you gave me a drink. I was a stranger and you invited me in.
36 Alasti, ja te vaatetitte minun: sairaana, ja te opitte minua: minä olin vankina, ja te tulitte minun tyköni.
I was naked and you clothed me. I was sick and you looked after me. I was in prison and you visited me.’
37 Silloin vanhurskaat häntä vastaavat ja sanovat: Herra, koska me näimme sinun isoovan, ja ruokimme sinun? taikka janoovan, ja annoimme sinun juoda?
Then those who are right will answer, ‘Lord, when did we see you hungry and fed you, or thirsty and gave you a drink?
38 Mutta koska me näimme sinun outona, ja huoneeseen otimme sinun? taikka alastoinna, ja vaatetimme sinua?
When did we see you as a stranger and invite you in, or naked and clothe you?
39 Eli koska me näimme sinun sairaana, taikka vankina, ja tulimme sinun tykös?
When did we see you sick, or in prison, and visit you?’
40 Niin vastaa kuningas ja sanoo heille: totisesti sanon minä teille: sen minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä minun veljistäni, sen te teitte minulle.
The king will tell them, ‘I tell you the truth: whatever you did for one of these of least importance you did for me.’
41 Silloin hän myös sanoo niille, jotka vasemmalla ovat: menkäät pois minun tyköäni, te kirotut, ijankaikkiseen tuleen, joka valmistettu on perkeleelle ja hänen enkeleillensä. (aiōnios g166)
He'll also say to those on his left, ‘Go away from me, you who are doomed, into the eternal fire prepared for the devil and his angels! (aiōnios g166)
42 Sillä minä isosin, ja ette minua ruokkineet: minä janosin, ja ette minua juottaneet:
For I was hungry and you didn't give me anything to eat. I was thirsty and you didn't give me a drink.
43 Minä olin outo, ja ette minua huoneeseen ottaneet: alastoin, ja ette minua vaatettaneet: sairas ja vankina, ja ette minua oppineet.
I was a stranger and you didn't invite me in. I was naked and you didn't clothe me. I was sick and in prison and you didn't visit me.’
44 Silloin nekin häntä vastaavat, sanoen: Herra, koska me näimme sinun isoovan, taikka janoovan, taikka outona, eli alastoinna, eli sairaana, taikka vankina, ja emme sinua palvelleet?
Then they will also answer, ‘Lord, when did we see you hungry, or thirsty, or a stranger, or naked, or sick, or in prison, and didn't look after you?’
45 Silloin hän vastaa heitä, sanoen: totisesti sanon minä teille, mitä ette tehneet yhdelle näistä vähimmistä, sitä ette tehneet minulle.
Then he will tell them, ‘I tell you the truth: whatever you didn't do for one of these of least importance you didn't do for me.’
