Psalmien 67

1 Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle, kanteleilla. Jumala olkoon meille armollinen, ja siunatkoon meitä! hän valistakoon kasvonsa aina meidän päällemme, (Sela)

Jusqu'à la Fin, psaume d'un des hymnes de David, Dieu, aie pitié de nous et bénis-nous; fais luire sur nous ton visage,

2 Että me maan päällä tuntisimme sinun ties, ja kaikkein pakanain seassa sinun autuutes.

Pour qu'en cette terre nous connaissions ta voie, et que le salut soit parmi toutes les nations.

3 Sinua, Jumala, kansat kiittäköön: sinua kaikki kansat kiittäköön.

Que les peuples te rendent grâces, ô Dieu! que tous les peuples te rendent grâces!

4 Kansat iloitkaan ja riemuitkaan, ettäs kansat oikein tuomitset, ja hallitset kansat maan päällä, (Sela)

Que les nations se réjouissent et tressaillent, parce que tu jugeras les peuples en ta droiture, et que tu guideras les nations sur la terre!

5 Sinua, Jumala, kansat kiittäköön: sinua kaikki kansat kiittäköön.

Que les peuples te rendent grâces, ô Dieu! que tous les peuples te rendent grâces!

6 Maa antaa hedelmänsä; siunatkoon meitä Jumala, meidän Jumalamme.

La terre a donné son fruit; que Dieu, que notre Dieu nous bénisse!

7 Siunatkoon meitä Jumala, ja kaikki maailma peljätköön häntä.

Que Dieu nous bénisse, et que tous les confins de la terre le craignent!