Jobin 5

1 "Huuda vain! Onko ketään, joka sinulle vastaisi, ja kenenkä pyhän puoleen kääntyisit?

"Ach, fordere immer vor Gericht! Wer leistet deiner Ladung Folge? Mit Heiligen entzweit, an wen willst du dich wenden?

2 Mielettömän tappaa suuttumus, tyhmän surmaa kiivaus.

Den Toren wird der Ärger töten, den Dummen wird der Zorn das Leben kosten.

3 Minä näin mielettömän juurtuvan, mutta äkkiä sain huutaa hänen asuinsijansa kirousta.

Ich selbst sah einen Toren festgewurzelt stehen; da schaut ich seines Hauses raschen Untergang,

4 Hänen lapsensa ovat onnesta kaukana, heitä poljetaan portissa, eikä auttajaa ole.

und seine Kinder standen hilflos da. Sie mußten, ohne Anwalt, im Gerichtstor sich zertreten lassen.

5 Ja minkä he ovat leikanneet, syö nälkäinen-ottaa sen vaikka orjantappuroista-ja janoiset tavoittelevat heidän tavaraansa.

Was er geerntet, ißt ein Hungriger, und dieser bringt davon dem Darbenden. Nach ihren Krügen lechzen Durstige.

6 Sillä onnettomuus ei kasva tomusta, eikä vaiva verso maasta,

Denn Unheil wächst nicht aus dem Staube; nicht sprießt das Unglück aus dem Boden.

7 vaan ihminen syntyy vaivaan, ja kipinät, liekin lapset, lentävät korkealle.

Dem Unglück wächst ein Mensch entgegen, so wie empor der Flamme Funken fliegen.

8 Mutta minä ainakin etsisin Jumalaa ja asettaisin asiani Jumalan eteen,

An deiner Stelle kehrte ich mich doch zu Gott; ich stellte meine Sache Gott anheim,

9 hänen, joka tekee suuria, tutkimattomia tekoja, ihmeitä ilman määrää,

ihm, der so herrlich, unerforschlich waltet und Wunder wirket ohne Zahl,

10 joka antaa sateen maan päälle ja lähettää vettä vainioille,

der selbst der Erde Regen spendet und Wasser auf die Fluren schickt,

11 että hän korottaisi alhaiset ja surevaiset kohoaisivat onneen.

der Niedrige erhöht, Gebeugte führt zum Heil,

12 Hän tekee kavalain hankkeet tyhjiksi, niin ettei mikään menesty heidän kättensä alla,

der hintertreibt den Plan der Listigen, daß ihre Hände immer Förderliches schaffen,

13 hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa; ovelain juonet raukeavat:

der Kluge übertrifft an List, so daß der Schlauen Plan sich überstürzt,

14 päivällä he joutuvat pimeään ja hapuilevat keskipäivällä niinkuin yöllä.

daß sie bei Tag auf Dunkel stoßen, am Mittag tappen wie bei Nacht,

15 Mutta köyhän hän pelastaa heidän suunsa miekasta, auttaa väkevän kädestä.

der rettet den Verlassenen vor ihrem Rachen, den Armen vor der starken Faust.

16 Ja niin on vaivaisella toivo, mutta vääryyden täytyy sulkea suunsa.

Drum geht dem Schwachen Hoffnung auf; die Bosheit muß ihr Maul verschließen.

17 Katso, autuas se ihminen, jota Jumala rankaisee! Älä siis pidä halpana Kaikkivaltiaan kuritusta.

Wohl dem, der Gottes Zucht erfährt! Verschmäh daher des Höchsten Mahnung nicht!

18 Sillä hän haavoittaa, ja hän sitoo; lyö murskaksi, mutta hänen kätensä myös parantavat.

Denn er verwundet und verbindet; von seiner Hand kommt Schlag und Heil.

19 Kuudesta hädästä hän sinut pelastaa, ja seitsemässä ei onnettomuus sinua kohtaa.

In sechs der Nöte schont er deiner; in sieben dich kein Unheil trifft.

20 Nälänhädässä hän vapahtaa sinut kuolemasta ja sodassa miekan terästä.

Er rettet dich vom Tod in Hungersnot, im Krieg vor der Gefahr des Schwertes.

21 Kielen ruoskalta sinä olet turvassa, etkä pelkää, kun hävitys tulee.

Und greifen Feuerzungen um sich, so bist du wohl geborgen, hast nichts zu fürchten, wenngleich Verheerung kommt.

22 Hävitykselle ja kalliille ajalle sinä naurat, etkä metsän petoja pelkää.

Des Dämons und der Seuche kannst du lachen; die wilden Tiere brauchst du nicht zu fürchten.

23 Sillä kedon kivien kanssa sinä olet liitossa, ja metsän pedot elävät rauhassa sinun kanssasi.

Denn mit des Landes Schrecknissen stehst du im Bunde; die wilden Tiere sind dir zugetan.

24 Saat huomata, että majasi on rauhoitettu, ja kun tarkastat asuinsijaasi, et sieltä mitään kaipaa.

Und du erfährst, daß wohlbehalten bleibt dein Zelt, und musterst du dein Haus, vermißt du nichts.

25 Ja saat huomata, että sinun sukusi on suuri ja vesasi runsaat kuin ruoho maassa.

Die Zahl der Kinder siehst du wachsen; wie Gras im Feld ist dein Gesproß.

26 Ikäsi kypsyydessä sinä menet hautaan, niinkuin lyhde korjataan ajallansa.

Du gehst zum Grab im hohen Alter ein, wie Garben, eingeführt zur rechten Zeit.

27 Katso, tämän olemme tutkineet, ja niin se on; kuule se, ja ota sinäkin siitä vaari."

So ist's. So haben wir's ergründet. So haben wir's gehört. Zu Herzen nimm es dir!"