Sananlaskujen 24

1 Älä kadehdi pahoja ihmisiä äläkä halua heidän seuraansa.

Ne zavidi zlijem ljudima niti želi da si s njima.

2 Sillä heidän mielensä miettii väkivaltaa, ja turmiota haastavat heidän huulensa.

Jer o pogibli misli srce njihovo i usne njihove govore o muci.

3 Viisaudella talo rakennetaan ja ymmärryksellä vahvaksi varustetaan.

Mudrošæu se zida kuæa i razumom utvrðuje se.

4 Taidolla täytetään kammiot, kaikkea kallista ja ihanaa tavaraa täyteen.

I znanjem se pune klijeti svakoga blaga i dragocjena i mila.

5 Viisas mies on väkevä, ja taidon mies on voipa voimaltansa.

Mudar je èovjek jak, i razuman je èovjek silan snagom.

6 Neuvokkuudella näet on sinun käytävä sotaa, ja neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.

Jer mudrijem savjetom ratovaæeš, i izbavljenje je u mnoštvu savjetnika.

7 Kovin on korkea hullulle viisaus, ei hän suutansa avaa portissa.

Visoke su bezumnome mudrosti; neæe otvoriti usta svojih na vratima.

8 Jolla on pahanteko mielessä, sitä juonittelijaksi sanotaan.

Ko misli zlo èiniti zvaæe se zlikovac.

9 Synti on hulluuden työ, ja pilkkaaja on ihmisille kauhistus.

Misao bezumnikova grijeh je, i potsmjevaè je gad ljudski.

10 Jos olet ollut veltto, joutuu ahtaana aikana voimasi ahtaalle.

Ako kloneš u nevolji, skratiæe ti se sila.

11 Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat.

Izbavljaj pohvatane na smrt; i koje hoæe da pogube, nemoj se ustegnuti od njih.

12 Jos sanot: "Katso, emme tienneet siitä", niin ymmärtäähän asian sydänten tutkija; sinun sielusi vartioitsija sen tietää, ja hän kostaa ihmiselle hänen tekojensa mukaan.

Ako li reèeš: gle, nijesmo znali za to; neæe li razumjeti onaj koji ispituje srca, i koji èuva dušu tvoju neæe li doznati i platiti svakome po djelima njegovijem?

13 Syö hunajaa, poikani, sillä se on hyvää, ja mesi on makeaa suussasi.

Sine moj, jedi med, jer je dobar, i sat, jer je sladak grlu tvojemu.

14 Samankaltaiseksi tunne viisaus sielullesi; jos sen löydät, on sinulla tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.

Tako æe biti poznanje mudrosti duši tvojoj, kad je naðeš; i biæe plata, i nadanje tvoje neæe se zatrti.

15 Älä väijy, jumalaton, vanhurskaan majaa, älä hävitä hänen leposijaansa.

Bezbožnièe, ne vrebaj oko stana pravednikova, i ne kvari mu poèivanja.

16 Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen.

Jer ako i sedam puta padne pravednik, opet ustane, a bezbožnici propadaju u zlu.

17 Älä iloitse vihamiehesi langetessa, älköön sydämesi riemuitko hänen suistuessaan kumoon,

Kad padne neprijatelj tvoj, nemoj se radovati, i kad propadne, neka ne igra srce tvoje.

18 ettei Herra, kun sen näkee, sitä pahana pitäisi, ja kääntäisi vihaansa pois hänestä.

Jer bi vidio Gospod i ne bi mu bilo milo, i obratio bi gnjev svoj od njega na tebe.

19 Älä vihastu pahantekijäin tähden, älä kadehdi jumalattomia.

Nemoj se žestiti radi nevaljalaca, nemoj zavidjeti bezbožnicima.

20 Sillä ei ole pahalla tulevaisuutta; jumalattomien lamppu sammuu.

Jer nema plate nevaljalcu, žižak æe se bezbožnicima ugasiti.

21 Pelkää, poikani, Herraa ja kuningasta, älä sekaannu kapinallisten seuraan.

Boj se Gospoda, sine moj, i cara, i ne miješaj se s nemirnicima.

22 Sillä yhtäkkiä tulee heille onnettomuus, tuomio-kuka tietää milloin-toisille niinkuin toisillekin.

Jer æe se ujedanput podignuti pogibao njihova, a ko zna propast koja ide od obojice?

23 Nämäkin ovat viisaitten sanoja. Ei ole hyvä tuomitessa henkilöön katsoa.

I ovo je za mudarce: gledati ko je ko na sudu nije dobro.

24 Joka sanoo syylliselle: "Sinä olet syytön", sitä kansat kiroavat, kansakunnat sadattelevat.

Ko govori bezbožniku: pravedan si, njega æe proklinjati ljudi i mrziæe na nj narodi.

25 Mutta jotka oikein tuomitsevat, niiden käy hyvin, ja heille tulee onnen siunaus.

A koji ga karaju, oni æe biti mili, i doæi æe na njih blagoslov dobrijeh.

26 Se huulille suutelee, joka oikean vastauksen antaa.

Ko govori rijeèi istinite, u usta ljubi.

27 Toimita tehtäväsi ulkona ja tee valmista pellollasi; sitten perusta itsellesi perhe.

Uredi svoj posao na polju, i svrši svoje na njivi, potom i kuæu svoju zidaj.

28 Älä ole syyttä todistajana lähimmäistäsi vastaan, vai petätkö sinä huulillasi?

Ne budi svjedok na bližnjega svojega bez razloga, i ne varaj usnama svojima.

29 Älä sano: "Niinkuin hän teki minulle, niin teen minä hänelle, minä kostan miehelle hänen tekojensa mukaan".

Ne govori: kako je on meni uèinio tako æu ja njemu uèiniti; platiæu ovom èovjeku po djelu njegovu.

30 Minä kuljin laiskurin pellon ohitse, mielettömän miehen viinitarhan vieritse.

Iðah mimo njivu èovjeka lijena i mimo vinograd èovjeka bezumna;

31 Ja katso: se kasvoi yltänsä polttiaisia; sen pinta oli nokkosten peitossa ja sen kiviaita luhistunut.

I gle, bješe sve zaraslo u trnje i sve pokrio èkalj, i ograda im kamena razvaljena.

32 Minä katselin ja painoin mieleeni, havaitsin ja otin opikseni:

I vidjevši uzeh na um, i gledah i pouèih se.

33 Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,

Dok malo prospavaš, dok malo prodrijemlješ, dok malo sklopiš ruke da poèineš,

34 niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.

U tom æe doæi siromaštvo tvoje kao putnik, i oskudica tvoja kao oružan èovjek.