Sananlaskujen 25
1 Nämäkin ovat Salomon sananlaskuja, Hiskian, Juudan kuninkaan, miesten kokoamia.
Hæ quoque parabolæ Salomonis, quas transtulerunt viri Ezechiæ regis Iuda.
2 Jumalan kunnia on salata asia, ja kuningasten kunnia on tutkia asia.
Gloria Dei est celare verbum, et gloria regum investigare sermonem.
3 Taivaan korkeus ja maan syvyys ja kuningasten sydän on tutkimaton.
Cælum sursum, et terra deorsum, et cor regum inscrutabile.
4 Kun hopeasta poistetaan kuona, kuontuu kultasepältä astia.
Aufer rubiginem de argento, et egredietur vas purissimum:
5 Kun jumalaton poistetaan kuninkaan luota, vahvistuu hänen valtaistuimensa vanhurskaudessa.
Aufer impietatem de vultu regis, et firmabitur iustitia thronus eius.
6 Älä tavoittele kunniaa kuninkaan edessä äläkä asetu isoisten sijalle.
Ne gloriosus appareas coram rege, et in loco magnorum ne steteris.
7 Sillä parempi on, jos sinulle sanotaan: "Käy tänne ylös", kuin että sinut alennetaan ylhäisen edessä, jonka silmäsi olivat nähneet.
Melius est enim ut dicatur tibi: Ascende huc; quam ut humilieris coram principe.
8 Älä ole kärkäs käräjöimään; muutoin sinulla ei lopulta ole, mitä tehdä, kun vastapuolesi on saattanut sinut häpeään.
Quæ viderunt oculi tui, ne proferas in iurgio cito: ne postea emendare non possis, cum dehonestaveris amicum tuum.
9 Riitele oma riitasi vastapuolesi kanssa, mutta toisen salaisuutta älä ilmaise.
Causam tuam tracta cum amico tuo, et secretum extraneo ne reveles:
10 Muutoin sinua häpäisee, kuka sen kuuleekin, eikä huono huuto sinusta lakkaa.
ne forte insultet tibi cum audierit, et exprobrare non cesset. Gratia et amicitia liberant: quas tibi serva, ne exprobrabilis fias.
11 Kultaomenia hopeamaljoissa ovat sanat, sanotut aikanansa.
Mala aurea in lectis argenteis, qui loquitur verbum in tempore suo.
12 Kultainen korvarengas ja hienokultainen kaulakoru ovat viisas neuvoja ynnä kuuleva korva.
Inauris aurea, et margaritum fulgens, qui arguit sapientem, et aurem obedientem.
13 Kuin lumen viileys elonaikana on luotettava lähetti lähettäjälleen: herransa sielun hän virvoittaa.
Sicut frigus nivis in die messis, ita legatus fidelis ei, qui misit eum, animam ipsius requiescere facit.
14 Kuin pilvet ja tuuli, jotka eivät sadetta tuo, on mies, joka kerskuu lahjoilla, joita ei anna.
Nubes, et ventus, et pluviæ non sequentes, vir gloriosus, et promissa non complens.
15 Kärsivällisyydellä taivutetaan ruhtinas, ja leppeä kieli murskaa luut.
Patientia lenietur princeps, et lingua mollis confringet duritiam.
16 Jos hunajata löydät, syö kohtuudella, ettet kyllästyisi siihen ja sitä oksentaisi.
Mel invenisti, comede quod sufficit tibi, ne forte satiatus evomas illud.
17 Astu jalallasi harvoin lähimmäisesi kotiin, ettei hän sinuun kyllästyisi ja alkaisi sinua vihata.
Subtrahe pedem tuum de domo proximi tui, nequando satiatus oderit te.
18 Nuija ja miekka ja terävä nuoli on mies, joka väärin todistaa lähimmäistänsä vastaan.
Iaculum, et gladius, et sagitta acuta, homo qui loquitur contra proximum suum falsum testimonium.
19 Kuin mureneva hammas ja horjuva jalka on uskottoman turva ahdingon päivänä.
Dens putridus, et pes lassus, qui sperat super infideli in die angustiæ,
20 Kuin se, joka riisuu vaatteet pakkaspäivänä, kuin etikka lipeän sekaan, on se, joka laulaa lauluja murheelliselle sydämelle.
et amittit pallium in die frigoris. Acetum in nitro, qui cantat carmina cordi pessimo. Sicut tinea vestimento, et vermis ligno: ita tristitia viri nocet cordi.
21 Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle leipää syödä, ja jos hänellä on jano, anna hänelle vettä juoda.
Si esurierit inimicus tuus, ciba illum: si sitierit, da ei aquam bibere:
22 Sillä niin sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle, ja Herra sen sinulle palkitsee.
prunas enim congregabis super caput eius, et Dominus reddet tibi.
23 Pohjatuuli saa aikaan sateen ja salainen kielittely vihaiset kasvot.
Ventus aquilo dissipat pluvias, et facies tristis linguam detrahentem.
24 Parempi on asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina.
Melius est sedere in angulo domatis, quam cum muliere litigiosa, et in domo communi.
25 Kuin nääntyväiselle raikas vesi on hyvä sanoma kaukaisesta maasta.
Aqua frigida animæ sitienti, et nuncius bonus de terra longinqua.
26 Kuin sekoitettu lähde ja turmeltu kaivo on vanhurskas, joka horjuu jumalattoman edessä.
Fons turbatus pede, et vena corrupta, iustus cadens coram impio.
27 Liika hunajan syönti ei ole hyväksi, ja raskaitten asiain tutkiminen on raskasta.
Sicut qui mel multum comedit, non est ei bonum: sic qui scrutator est maiestatis, opprimetur a gloria.
28 Kuin kaupunki, varustukset hajalla, muuria vailla, on mies, joka ei mieltänsä hillitse.
Sicut urbs patens et absque murorum ambitu, ita vir, qui non potest in loquendo cohibere spiritum suum.
