Psalmien 18
1 Veisuunjohtajalle; Herran palvelijan Daavidin virsi, jonka sanat hän puhui Herralle sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa vallasta ja Saulin kädestä. Hän sanoi: Sydämestäni minä rakastan sinua, Herra, minun voimani,
To the chief Musician. [A Psalm] of David, the servant of Jehovah, who spoke to Jehovah the words of this song in the day that Jehovah had delivered him out of the hand of all his enemies and out of the hand of Saul. And he said, I will love thee, O Jehovah, my strength.
2 Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani, minun Jumalani, vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, autuuteni sarvi ja varustukseni.
Jehovah is my rock, and my fortress, and my deliverer; my God, my rock, in whom I will trust; my shield, and the horn of my salvation, my high tower.
3 Ylistetty olkoon Herra! -niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun.
I will call upon Jehovah, who is to be praised: so shall I be saved from mine enemies.
4 Kuoleman paulat piirittivät minut, turmion virrat peljästyttivät minut.
The bands of death encompassed me, and torrents of Belial made me afraid.
The bands of Sheol surrounded me, the cords of death encountered me. (Sheol h7585)
6 Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa ja huusin avuksi Jumalaani; hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, ja minun huutoni hänen edessään kohosi hänen korviinsa.
In my distress I called upon Jehovah, and I cried out to my God; he heard my voice out of his temple, and my cry came before him, into his ears.
7 Silloin maa huojui ja järisi, vuorten perustukset järkkyivät; ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi.
Then the earth shook and quaked, and the foundations of the mountains trembled and shook, because he was wroth.
8 Savu suitsusi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustansa, palavat hiilet hehkuivat hänestä.
There went up a smoke out of his nostrils, and fire out of his mouth devoured: coals burned forth from it.
9 Hän notkisti taivaat ja astui alas, synkkä pilvi jalkojensa alla.
And he bowed the heavens, and came down; and darkness was under his feet.
10 Ja hän ajoi kerubin kannattamana ja lensi, ja hän liiti tuulen siivillä;
And he rode upon a cherub and did fly; yea, he flew fast upon the wings of the wind.
11 hän pani pimeyden verhoksensa, majaksensa yltympäri: mustat vedet, paksut pilvet.
He made darkness his secret place, his tent round about him: darkness of waters, thick clouds of the skies.
12 Hohteesta, joka kävi hänen edellänsä, purkautuivat pilvet rakeiksi ja palaviksi hiiliksi.
From the brightness before him his thick clouds passed forth: hail and coals of fire.
13 Ja Herra jylisi taivaassa, Korkein antoi äänensä kaikua, tulla rakeita ja palavia hiiliä.
And Jehovah thundered in the heavens, and the Most High uttered his voice: hail and coals of fire.
14 Hän lennätti nuolensa ja hajotti heidät, paljon salamoita ja kauhistutti heidät.
And he sent his arrows, and scattered [mine enemies]; and he shot forth lightnings, and discomfited them.
15 . Silloin vetten syvyydet tulivat näkyviin, ja maanpiirin perustukset paljastuivat sinun nuhtelustasi, Herra, sinun vihasi hengen puuskauksesta.
And the beds of the waters were seen, and the foundations of the world were uncovered at thy rebuke, Jehovah, at the blast of the breath of thy nostrils.
16 Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä;
He reached forth from above, he took me, he drew me out of great waters:
17 hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani, minun vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämmät.
He delivered me from my strong enemy, and from them that hated me; for they were mightier than I.
18 He hyökkäsivät minun kimppuuni hätäni päivänä, mutta Herra tuli minun tuekseni.
They encountered me in the day of my calamity, but Jehovah was my stay.
19 Hän toi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun.
And he brought me forth into a large place; he delivered me, because he delighted in me.
20 Herra tekee minulle minun vanhurskauteni mukaan, minun kätteni puhtauden mukaan hän minulle maksaa.
Jehovah hath rewarded me according to my righteousness; according to the cleanness of my hands hath he recompensed me.
21 Sillä minä olen noudattanut Herran teitä enkä ole luopunut pois Jumalastani, jumalattomuuteen.
For I have kept the ways of Jehovah, and have not wickedly departed from my God.
22 Kaikki hänen oikeutensa ovat minun silmieni edessä, enkä minä hänen käskyjänsä syrjään sysää.
For all his ordinances were before me, and I did not put away his statutes from me;
23 Minä olen vilpitön häntä kohtaan ja varon itseni pahoista teoista.
And I was upright with him, and kept myself from mine iniquity.
24 Sentähden Herra palkitsee minulle minun vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin käteni ovat puhtaat hänen silmiensä edessä.
And Jehovah hath recompensed me according to my righteousness, according to the cleanness of my hands in his sight.
25 Hurskasta kohtaan sinä olet hurskas, nuhteetonta kohtaan nuhteeton;
With the gracious thou dost shew thyself gracious; with the upright man thou dost shew thyself upright;
26 puhdasta kohtaan sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaan nurja.
With the pure thou dost shew thyself pure; and with the perverse thou dost shew thyself contrary.
27 Sillä sinä pelastat nöyrän kansan, mutta ylpeät silmät sinä painat alas.
For it is thou that savest the afflicted people; but the haughty eyes wilt thou bring down.
28 Sillä sinä annat minun lamppuni loistaa; Herra, minun Jumalani, valaisee minun pimeyteni.
For it is thou that makest my lamp to shine: Jehovah my God enlighteneth my darkness.
29 Sinun avullasi minä hyökkään rosvojoukkoa vastaan; Jumalani avulla minä ryntään ylitse muurin.
For by thee I have run through a troop; and by my God have I leaped over a wall.
30 Jumalan tie on nuhteeton, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat.
As for God, his way is perfect; the word of Jehovah is tried: he is a shield to all that trust in him.
31 Sillä kuka muu on Jumala kuin Herra, ja kuka pelastuksen kallio, paitsi meidän Jumalamme-
For who is God save Jehovah? and who is a rock if not our God?
32 se Jumala, joka minut voimalla vyöttää ja tekee minun tieni nuhteettomaksi,
The God who girdeth me with strength, and maketh my way perfect,
33 tekee minun jalkani nopeiksi niinkuin peurat ja asettaa minut kukkuloilleni,
Who maketh my feet like hinds' [feet], and setteth me upon my high places;
34 joka opettaa minun käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijousta jännittämään!
Who teacheth my hands to war, and mine arms bend a bow of brass;
35 Sinä annat minulle pelastuksen kilven, ja sinun oikea kätesi minua tukee; sinun laupeutesi tekee minut suureksi.
And thou didst give me the shield of thy salvation, and thy right hand held me up; and thy condescending gentleness hath made me great.
36 Sinä annat minun askeleilleni avaran tilan, ja minun jalkani eivät horju.
Thou didst enlarge my steps under me, and mine ankles have not wavered.
37 Minä ajan vihollisiani takaa ja saavutan heidät enkä palaja, ennenkuin teen heistä lopun;
I pursued mine enemies, and overtook them; and I turned not again till they were consumed.
38 minä murskaan heidät, niin etteivät voi nousta, he sortuvat minun jalkojeni alle.
I crushed them, and they were not able to rise: they fell under my feet.
39 Sinä vyötät minut voimalla sotaan, sinä painat vastustajani minun alleni.
And thou girdedst me with strength to battle; thou didst subdue under me those that rose up against me.
40 Sinä ajat minun viholliseni pakoon, ja vihamieheni minä hukutan.
And mine enemies didst thou make to turn their backs unto me, and those that hated me I destroyed.
41 He huutavat, mutta pelastajaa ei ole, huutavat Herraa, mutta hän ei heille vastaa.
They cried, and there was none to save; — unto Jehovah, and he answered them not.
42 Minä survon heidät tomuksi tuuleen, viskaan heidät niinkuin loan kadulle.
And I did beat them small as dust before the wind; I did cast them out as the mire of the streets.
43 Sinä pelastat minut kansan riidoista, sinä asetat minut pakanain pääksi, kansat, joita minä en tunne, palvelevat minua.
Thou hast delivered me from the strivings of the people; thou hast made me the head of the nations: a people I knew not doth serve me.
44 Jo korvan kuulemalta he minua tottelevat; muukalaiset matelevat minun edessäni.
At the hearing of the ear, they obey me: strangers come cringing unto me.
45 Muukalaiset masentuvat ja tulevat vavisten varustuksistansa.
Strangers have faded away, and they come trembling forth from their close places.
46 Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni ja ylistetty minun pelastukseni Jumala,
Jehovah liveth; and blessed be my rock; and exalted be the God of my salvation,
47 Jumala, joka hankkii minulle koston ja saattaa kansat minun valtani alle;
The God who hath avenged me, and hath subjected the peoples to me;
48 sinä, joka pelastat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajaini ylitse ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä.
Who hath delivered me from mine enemies: yea, thou hast lifted me up above them that rose up against me; from the man of violence hast thou delivered me.
49 Sentähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta,
Therefore will I give thanks to thee, Jehovah, among the nations, and will sing psalms to thy name.
50 sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun ja teet laupeuden voidellullesi, Daavidille ja hänen jälkeläisilleen, iankaikkisesti.
[It is he] who giveth great deliverances to his king, and sheweth loving-kindness to his anointed, to David, and to his seed for evermore.
