Job 15

1 Alors Eliphas Témanite prit la parole, et dit:

Sitten teemanilainen Elifas lausui ja sanoi:

2 Un homme sage proférera-t-il dans ses réponses une science aussi légère que le vent, des opinions vaines; et remplira-t-il son ventre du vent d'Orient;

"Vastaako viisas tuulta pieksämällä, täyttääkö hän rintansa itätuulella?

3 Disputant avec des discours qui ne servent de rien, et avec des paroles dont on ne peut tirer aucun profit?

Puolustautuuko hän puheella, joka ei auta, ja sanoilla, joista ei ole hyötyä?

4 Certainement tu abolis la crainte [de Dieu], et tu anéantis peu à peu la prière qu'on doit présenter au [Dieu] Fort.

Itse jumalanpelonkin sinä teet tyhjäksi ja rikot hartauden Jumalaa rukoilevilta.

5 Car ta bouche fait connaître ton iniquité, et tu as choisi un langage trompeur.

Sillä sinun pahuutesi panee sanat suuhusi, ja sinä valitset viekasten kielen.

6 C'est ta bouche qui te condamne, et non pas moi; et tes lèvres témoignent contre toi.

Oma suusi julistaa sinut syylliseksi, enkä minä; omat huulesi todistavat sinua vastaan.

7 Es-tu le premier homme né? ou as-tu été formé avant les montagnes?

Sinäkö synnyit ihmisistä ensimmäisenä, luotiinko sinut ennenkuin kukkulat?

8 As-tu été instruit dans le conseil secret de Dieu, et renfermes-tu seul la sagesse?

Oletko sinä kuulijana Jumalan neuvottelussa ja anastatko viisauden itsellesi?

9 Que sais-tu que nous ne sachions? quelle connaissance as-tu que nous n'ayons?

Mitä sinä tiedät, jota me emme tietäisi? Mitä sinä ymmärrät, jota me emme tuntisi?

10 Il y a aussi parmi nous des hommes à cheveux blancs, et des gens d'une fort grande vieillesse, il y en a même de plus âgés que ton père.

Onpa meidänkin joukossamme harmaapää ja vanhus, isääsi iällisempi.

11 Les consolations du [Dieu] Fort te semblent-elles trop petites? et as-tu quelque chose de caché par-devers toi?

Vähäksytkö Jumalan lohdutuksia ja sanaa, joka sinua piteli hellävaroin?

12 Qu'est-ce qui t'ôte le cœur, et pourquoi clignes-tu les yeux?

Miksi sydämesi tempaa sinut mukaansa, miksi pyörivät silmäsi,

13 Que tu pousses ton souffle contre le [Dieu] Fort, et que tu fasses sortir de ta bouche de tels discours?

niin että käännät kiukkusi Jumalaa vastaan ja syydät suustasi sanoja?

14 Qu'est-ce que de l'homme [mortel], qu'il soit pur, et de celui qui est né de femme, qu'il soit juste?

Kuinka voisi ihminen olla puhdas, kuinka vaimosta syntynyt olla vanhurskas!

15 Voici, [le Dieu fort] ne s'assure point sur ses saints, et les cieux ne se trouvent point purs devant lui;

Katso, pyhiinsäkään hän ei luota, eivät taivaatkaan ole puhtaat hänen silmissänsä,

16 Et combien plus l'homme, qui boit l'iniquité comme l'eau, est-il abominable et impur?

saati sitten ihminen, inhottava ja kelvoton, joka juo vääryyttä niinkuin vettä.

17 Je t'enseignerai, écoute-moi, et je te raconterai ce que j'ai vu;

Minä julistan sinulle, kuule minua, minä kerron, mitä olen nähnyt,

18 Savoir ce que les sages ont déclaré, et qu'ils n'ont point caché; ce qu'ils avaient [reçu] de leurs pères;

mitä viisaat ilmoittavat, salaamatta, mitä olivat isiltänsä saaneet,

19 Eux à qui seuls la terre a été donnée, et parmi lesquels l'étranger n'est point passé.

niiltä, joille yksin maa oli annettuna ja joiden seassa ei muukalainen liikkunut:

20 Le méchant est [comme] en travail d'enfant tous les jours de sa vie, et un [petit] nombre d'années est réservé à l'homme violent.

'Jumalattomalla on tuska koko elämänsä ajan, ne vähät vuodet, jotka väkivaltaiselle on määrätty.

21 Un cri de frayeur est dans ses oreilles; au milieu de la paix [il croit] que le destructeur se jette sur lui.

Kauhun äänet kuuluvat hänen korvissansa, keskellä rauhaakin hänet yllättää hävittäjä.

22 Il ne croit point pouvoir sortir des ténèbres; et il est toujours regardé de l'épée.

Ei usko hän pääsevänsä pimeydestä, ja hän on miekalle määrätty.

23 Il court après le pain, en [disant]: où y en a-t-il? il sait que le jour de ténèbres est tout prêt, et il le touche comme avec la main.

Hän harhailee leivän haussa: missä sitä on? Hän tuntee, että hänen vierellään on valmiina pimeyden päivä.

24 L'angoisse et l'adversité l'épouvantent, et chacune l'accable, comme un Roi équipé pour le combat.

Tuska ja ahdistus kauhistuttavat häntä, masentavat hänet niinkuin kuningas valmiina hyökkäykseen.

25 Parce qu'il a élevé sa main contre le [Dieu] Fort, et qu'il s'est roidi contre le Tout-puissant;

Koska hän ojensi kätensä Jumalaa vastaan ja pöyhkeili Kaikkivaltiasta vastaan,

26 Il lui sautera au collet, [et] sur l'épaisseur de ses gros boucliers.

ryntäsi häntä vastaan niska jäykkänä, taajain kilvenkupurainsa suojassa;

27 Parce que la graisse aura couvert son visage, et qu'elle aura fait des replis sur son ventre.

koska hän kasvatti ihraa kasvoihinsa ja teki lanteensa lihaviksi,

28 Et qu'il aura habité dans les villes détruites, et dans des maisons où il ne demeurait plus personne, et qui étaient réduites en monceaux de pierres.

asui hävitetyissä kaupungeissa, taloissa, joissa ei ollut lupa asua,

29 Mais il n'en sera pas plus riche, car ses biens ne subsisteront point, et leur entassement ne se répandra point sur la terre.

jotka olivat määrätyt jäämään raunioiksi, sentähden hän ei rikastu, eikä hänen omaisuutensa ole pysyväistä, eikä hänen viljansa notkistu maata kohden.

30 Il ne pourra point se tirer des ténèbres; la flamme séchera ses branches encore tendres; il s'en ira par le souffle de la bouche du [Tout-puissant].

Ei hän pääse pimeydestä; tulen liekki kuivuttaa hänen vesansa, ja hän hukkuu hänen suunsa henkäyksestä.

31 Qu'il ne s'assure [donc] point sur la vanité par laquelle il a été séduit, car son changement lui sera inutile.

Älköön hän turvatko turhuuteen-hän pettyy; sillä hänen voittonsa on oleva turhuus.

32 Ce sera fait de lui avant son temps, ses branches ne reverdiront point.

Mitta täyttyy ennen aikojaan, eikä hänen lehvänsä vihannoi.

33 On lui ravira son aigret comme à une vigne; et on [lui] fera tomber ses boutons comme à un olivier.

Hän on niinkuin viinipuu, joka pudottaa raakaleensa, niinkuin öljypuu, joka varistaa kukkansa.

34 Car la bande des hypocrites sera désolée; le feu dévorera les tentes de [ceux qui reçoivent les] présents.

Sillä jumalattoman joukkio on hedelmätön, ja tuli kuluttaa lahjustenottajan majat.

35 Ils conçoivent le travail, et ils enfantent le tourment, et machinent dans le cœur des fraudes.

He kantavat tuhoa ja synnyttävät turmiota, ja heidän kohtunsa valmistaa petosta.'"