Matendo ga Mitume 5
1 Nga nyoo, mundu yumo ywakemelwa Anania, na Safira nyumbo wake, bapemei sehemu ya mali,
Mutta eräs mies, nimeltä Ananias, ja hänen vaimonsa Safiira myivät maatilan,
2 Na kuificha sehemu ya mbanje yakupemeya (Nnyumbo bake atangite), na kaletya sehemu yenge na kuibeka mumagolo ga mitume.
ja mies kätki vaimonsa tieten osan hinnasta, ja osan hän toi ja pani apostolien jalkojen eteen.
3 Lakini Petro kabaya, “Anania, kwa mwanja namani nchela atiutweliya mwoyo wako kubaya ubocho kwa Roho Mtakatifu na kuficha sehemu ya mali ya nngunda?
Mutta Pietari sanoi: "Ananias, miksi on saatana täyttänyt sinun sydämesi, niin että koetit pettää Pyhää Henkeä ja kätkit osan maatilan hinnasta?
4 Palyo paibile ipemewa kwaa, ibile kwaa mali yako? Na baada ya kupemea, ibile kwaa pae ya uamuzi wako? Ipangike namani uwaze likowe lee mumwoyo wako? Upanga ubocho kwa mwanadamu kwaa, ila upangia ubocho Nnongo.”
Eikö se myymätönnä ollut sinun omasi, ja eikö myynnin jälkeenkin sen hinta ollut sinun? Miksi päätit sydämessäsi tämän tehdä? Et sinä ole valhetellut ihmisille, vaan Jumalalle."
5 Katika kuyowa maneno aga, Anania atombwike pae na kukata roho. Na hofo ngolo iisile kwa bote bayowine lee.
Kun Ananias kuuli nämä sanat, kaatui hän maahan ja heitti henkensä. Ja suuri pelko valtasi kaikki, jotka sen kuulivat.
6 Amisembe baisile nnongi na kuntia mu'sanda, na kumpeleka panja na kumsika.
Ja nuoret miehet nousivat ja korjasivat hänet ja kantoivat hänet pois ja hautasivat.
7 Baada ya masaa matatu, nnyumbo wake ajingii mulihekalu, atangite kwaa chakipangike.
Noin kolmen hetken kuluttua hänen vaimonsa tuli sisään eikä tiennyt, mitä oli tapahtunut.
8 Petro kamakiya, “Nibakie, mana mupemii ngunda kwa thamani yelo.” Kabaya, “Eloo, kwa thamani yelo.”
Niin Pietari kysyi häneltä: "Sano minulle: siihenkö hintaan te myitte maatilan?" Hän vastasi: "Kyllä, juuri siihen hintaan".
9 Petro kammakia, “Ipangika kwaa panga mwapatana kwa pamope kumjaribu Roho wa Ngwana? Linga, magolo ga balo batinsika nchengo bako ibile pannango, na balowa kukutola na kukupeleka panja,”
Mutta Pietari sanoi hänelle: "Miksi olette yksissä neuvoin käyneet kiusaamaan Herran Henkeä? Katso, niiden jalat, jotka hautasivat sinun miehesi, ovat oven takana, ja he kantavat sinutkin pois."
10 Ghafla atomboki pa magolo ga Petro, kakata roho, na balo amisembe baisile mu'nyumba batinkuta awile. Kabantola ni kumpeleka panja, ni kunsika papipi ni nchengo wake.
Niin hän heti kaatui hänen jalkojensa eteen ja heitti henkensä; ja kun nuorukaiset tulivat sisään, tapasivat he hänet kuolleena, kantoivat pois ja hautasivat hänet hänen miehensä viereen.
11 Hofu ngolo iisile nnani ya likanisa zima, na nnani ya bote bayowine makowea ga.
Ja suuri pelko valtasi koko seurakunnan ja kaikki ne, jotka tämän kuulivat.
12 Ishara za nyansima na maajabu gapangilwe nkati ya bandu pitya maboko ga mitume, Babile pamope katika ukumbi wa Sulemani.
Ja apostolien kätten kautta tapahtui kansassa monta tunnustekoa ja ihmettä; ja he olivat kaikki yksimielisesti koolla Salomon pylväskäytävässä.
13 Lakini, ntopo mundu ywenge tofauti ywabile na ujasiri wa kuambatana nabo; hata nyo, bapeilwe heshima ya kunani ya bandu.
Eikä muista kukaan uskaltanut heihin liittyä, mutta kansa piti heitä suuressa kunniassa.
14 Na pia, baamini banyansima batiyongekea kwa Ngwana, idadi ngolo ya analome ni anwawa,
Ja yhä enemmän karttui niitä, jotka uskoivat Herraan, sekä miehiä että naisia suuret joukot.
15 kiasi panga hata baapotwi atamwe mu'mitaa, na kuagonjekea mu'indanda na mu'makochi, ili panga Petro mana itei apeta, kivuli chake kiweze kuashukia nnani yabe.
Kannettiinpa sairaita kaduillekin ja pantiin vuoteille ja paareille, että Pietarin kulkiessa edes hänen varjonsa sattuisi johonkuhun heistä.
16 Muda woo, idadi ngolo ya bandu baisile bako mumiji yaizunguka Yerusalem, kabaleta atamwe na bote babile na nchela achapu, na bote bapatike ukoto.
Myöskin kaupungeista Jerusalemin ympäriltä tuli paljon kansaa, ja he toivat sairaita ja saastaisten henkien vaivaamia, ja ne kaikki tulivat parannetuiksi.
17 Lakini kuhani nkolo atiinuka, na bote babile pamope niywembe (bandu ba dhehebu la Masadukayo): na batwelilwe wivu.
Silloin nousi ylimmäinen pappi ja kaikki, jotka olivat hänen puolellansa, saddukeusten lahko, ja he tulivat kiihkoa täyteen
18 Kabanyoosha maboko gabe kuwakamwa mitume na kuwabeka mu'ligereza lya jumla.
ja kävivät käsiksi apostoleihin ja panivat heidät yleiseen vankihuoneeseen.
19 Na muda wa kilo malaika wa Ngwana kafungua nnango wa ligereza na kuakengama panja no baya,
Mutta yöllä avasi Herran enkeli vankilan ovet ja vei heidät ulos ja sanoi:
20 “Muyende, muyemi mulihekalu na kuwabakia bandu maneno yote ya ukoto wolo.”
"Menkää ja astukaa esiin ja puhukaa pyhäkössä kansalle kaikki tämän elämän sanat".
21 Kabayowine lee, bajingii mulihekalu muda wa pambazuka na kuapundisha. Lakini, kuhani nkolo aisile na bote babile ni ywembe, na kulikema libaraza lyote kwa mpamo, na apindo bote ba bandu ba Israeli, na kuatuma mu'ligereza ili kualeta mitume.
Sen kuultuansa he menivät päivän koittaessa pyhäkköön ja opettivat. Niin saapui ylimmäinen pappi ja ne, jotka olivat hänen puolellansa, ja he kutsuivat koolle neuvoston ja israelilaisten vanhinten kokouksen; ja he lähettivät noutamaan heitä vankilasta.
22 Lakini batumishi batiyenda, waakuta kwaa muligereza, bakerebuka na kutoa taarifa.
Mutta kun oikeudenpalvelijat tulivat vankilaan, eivät he löytäneet heitä sieltä, vaan palasivat takaisin ja kertoivat,
23 “Tulibweni ligereza litabilwe salama, na alinzi bayemi pannyango, lakini patuliyongoli, tummweni kwaa mundu mu'ligereza.”
sanoen: "Vankilan me kyllä huomasimme hyvin tarkasti suljetuksi ja vartijat seisomassa ovien edessä; mutta kun avasimme, emme sisältä ketään löytäneet".
24 Nambeambe wakati jemedari wa lihekalu na makuhani akolo pabayowine maneno aga, shaka ngolo ibajingii kwa ajili yabembe bawaza likowe lee lipangika namani.
Kun pyhäkön vartioston päällikkö ja ylipapit kuulivat nämä sanat, eivät he tienneet, mitä heistä ajatella ja mitä tästä tulisi.
25 Boka poo aisile na kuamakiya, “Bandu babile mu'ligereza bayemi mu'lihekalu na bapundisha bandu.”
Niin tuli joku ja kertoi heille: "Katso, ne miehet, jotka te panitte vankilaan, seisovat pyhäkössä ja opettavat kansaa".
26 Jemedari kayenda pamope na batumishi, na kualeta, lakini bila panga vurugu, kwa sababu batibayogopa bandu baweza kuwakombwa kwa maliwe.
Silloin päällikkö meni oikeudenpalvelijain kanssa ja nouti heidät; ei kuitenkaan väkisin, sillä he pelkäsivät, että kansa heidät kivittäisi.
27 Bayomwile kubaleta, bayemi nnongi ya libaraza. Kuhani nkolo kaanaluya
Ja he toivat heidät ja asettivat neuvoston eteen. Ja ylimmäinen pappi kuulusteli heitä
28 kabaya, “Twatibaamuru kana mpundishe kwa lina lee, na bado muitweli Yerusalemu kwa lipundisho linu, na tamaniya kuleta myai ya mundu ayoo nnani yitu.”
ja sanoi: "Me olemme kieltämällä kieltäneet teitä opettamasta tähän nimeen; ja katso, te olette täyttäneet Jerusalemin opetuksellanne ja tahdotte saattaa meidän päällemme tuon miehen veren".
29 Lakini Petro na mitume bayangwa, “Lazima tumheshimu Nnongo kuliko bandu.
Mutta Pietari ja muut apostolit vastasivat ja sanoivat: "Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.
30 Nnongo wa Tate bitu atimfufua Yesu, ywa mwatimbulaga, kwa kuntundika nnani ya nkongo.
Meidän isiemme Jumala on herättänyt Jeesuksen, jonka te ripustitte puuhun ja surmasitte.
31 Nnongo atintukuza mu'luboko lwake lwa mmaliyo, na kumpanga kuwa nkolo na nkochopoli, kutoa toba kwa Israeli, na msamaha wa sambi.
Hänet on Jumala oikealla kädellänsä korottanut Päämieheksi ja Vapahtajaksi, antamaan Israelille parannusta ja syntien anteeksiantamusta.
32 Twenga ni mashahidi wa makowe aga, na Roho Mtakatifu, ambaye Nnongo atimtoa kwa balo bamweshimia,”
Ja me olemme kaiken tämän todistajat, niin myös Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille, jotka häntä tottelevat."
33 Bajumbe ba baraza bayowine nyoo, babile na hasira bapala kuwabulaga mitume.
Kun he sen kuulivat, viilsi se heidän sydäntänsä, ja he tahtoivat tappaa heidät.
34 Lakini farisayo ywakemelwa Gamalieli, mwalimu wa saliya, ywaheshimiwa na bandu bote, ayemi na kuamuru mitume babekwa panja kwa muda mwipi.
Mutta neuvostossa nousi eräs fariseus, nimeltä Gamaliel, lainopettaja, jota koko kansa piti arvossa, ja hän käski viedä miehet vähäksi aikaa ulos.
35 Boka poo kaamakiya, “Analome ba Israeli, mube makini muno na chelo chamukipendekeza kubapangia bandu aba.
Sitten hän sanoi neuvostolle: "Israelin miehet, kavahtakaa, mitä aiotte tehdä näille miehille.
36 Kwa sababu, zamani yaipeta, Theuda aliinuka na kujidai kuwa nkolo, na idadi ya bandu, bapata mia ncheche batinkengama. Awile, na bote babile batimweshimia batawanyika na kupotea.
Sillä ennen näitä päiviä nousi Teudas, sanoen jokin olevansa, ja häneen liittyi noin neljäsataa miestä; hänet tapettiin, ja kaikki, jotka olivat häneen suostuneet, hajotettiin, ja he joutuivat häviöön.
37 Baada ya mundu yoo, Yuda Mgalilaya, aliinuka masoba gakuandikisha sensa, kaavuta bandu banyansima kunchogo kwake. Ni ywembe atipotea na balo babile bakimweshimiya batitawanyika.
Hänen jälkeensä nousi Juudas, galilealainen, verollepanon päivinä ja vietteli kansaa luopumaan puolellensa; hänkin hukkui, ja kaikki, jotka olivat suostuneet häneen, hajotettiin.
38 Nambeambe naabakiya, mujiepushe na bandu aba na mubaleke bene, kwa sababu, mana mpango woo au kazi yee ni ya bandu yalowa tupwa.
Ja nyt minä sanon teille: pysykää erillänne näistä miehistä ja antakaa heidän olla; sillä jos tämä hanke eli tämä teko on ihmisistä, niin se tyhjään raukeaa;
39 Lakini mana ni ya Nnongo, mwaweza kwaa kuwazuia; mwaweza kujikuta hata mwampinga Nnongo.”Nga nyo, batishawishika na maneno gake.
mutta jos se on Jumalasta, niin te ette voi heitä kukistaa. Varokaa, ettei teitä ehkä havaittaisi sotiviksi itse Jumalaa vastaan."
40 Boka po, baakema mitume mu'nyumba na kubakombwa na kubaamuru kana balongele kwa lina lya Yesu, na batibaleka bayebde zao.
Niin he noudattivat hänen neuvoansa. Ja he kutsuivat apostolit sisään ja pieksättivät heitä ja kielsivät heitä puhumasta Jeesuksen nimeen ja päästivät heidät menemään.
41 Batiboka nnongi ya libaraza bapuraika kwa sababu batibalangilwa kuwa wastahili teseka na hesjimiwa kwaa kwa ajili ya Lina lee.
Niin he lähtivät pois neuvostosta iloissaan siitä, että olivat katsotut arvollisiksi kärsimään häväistystä Jeesuksen nimen tähden.
42 Kwa eyo, kila lisoba, mu'lihekalu na boka nyumba hadi nyumba bayenda kupundisha na hubiri Yesu kuwa ni Masihi.
Eivätkä he lakanneet, vaan opettivat joka päivä pyhäkössä ja kodeissa ja julistivat evankeliumia Kristuksesta Jeesuksesta.
